Lääkiksen pääsykokeen 2020 kemiassa ei juuri auttanut takellella peruslaskuissa (eikä Google)

Lääkiksen opiskelijavalintaa järjestettiin koronaviruksen takia ensimmäistä kertaa etänä tänä keväänä. Kotona tehty ensimmäinen vaihe on nyt ohi, ja parhaat ovat saaneet kutsun valvottuun toiseen vaiheeseen. Jotkut ehkä elättelevät toiveita vielä kolmannesta faasista rokotetutkimusten tapaan. Ensimmäistä vaihetta on nimittäin vaadittu uusittavaksi vilpin takia.

On valitettavaa, että kaverille kilauttamista ei voi etäkokeessa oikein mitenkään estää. Itselläni yhteistyöhön lyöttäytymisen estäisi korkean moraalini ohella kolme seikkaa: en voisi täysin luottaa siihen, että kaveri osaisi ratkaista tehtävän oikein, enkä siihen, että hän kilpailutilanteessa kertoisi minulle oikean ratkaisun, enkä varsinkaan siihen, ettei hänen omatuntonsa alkaisi kolkuttaa kesken opintojeni.

Paljon puhutusta googlettamisesta ei ole todennäköisesti ollut niin merkittävää hyötyä kuin kohu antaisi olettaa. Lääkisvalmennuksen ”opetusvideolla” näkyy, miten toivottoman hidasta hakukoneella on löytää vastauksia, jos aiheesta ei ole itsellä hajuakaan. Samalla näkyy se, miksi asioiden mieleen painaminen on yhä keskeinen osa kaikkea oppimista: jos tietorakenne puuttuu, ei tiedä edes sitä, mistä puuttuvaa tietoa pitäisi etsiä.

Kemiassa Googlesta olisi ollut hyötyä mielestäni vain kahdessa tai kolmessa kohdassa: sen avulla olisi löytynyt kofeiinin moolimassa, beetakaroteenin molekyylikaava ja propaanin palamislämpö. Palamislämpökin olisi kuitenkin pitänyt osata etsiä eri sanoilla kuin tehtävänannossa. Sormi olisi voinut mennä suuhun myös siksi, että netissä vastaan tulevat palamislämmöt poikkeavat selvästi tehtävän vastausvaihtoehdoista.

Lääkisvalmennuksen Sampo Tiensuu näyttää videolla, miten kemian laskuja voi tehdä Wolfram Alphalla. Lääkeainemolekyylien lukumäärä selviääkin sillä niin vikkelästi, että pysyisin taskulaskimellani vaivoin mukana. Wolframi kuitenkin raksuttaa jonkin aikaa ennen vastausten antamista. Lisäksi sen tehokas käyttö koetilanteessa edellyttäisi varmaan tuntien opettelua, ja sen ajan voisi ehkä käyttää hyödyllisemminkin.

Annoin HEOn opiskelijoilleni evästykseksi ennen valintakoetta, että kannattaa tehdä viimeiseksi vanhojen valintakokeiden monivalintoja kelloa vastaan. Siinä vaiheessa tiedettiin, että AMK-järjestelmässä pidettävä koe oli ilmeisesti monivalintaa, ja kahden tunnin koeaika ennusti kovaa kiirettä kokeen tekemiseen. Sikäli oli harmi, että opiskelijani tuntuvat usein myöntävän itselleen lisäaikaa tiukkojen aikarajojen välikokeisiini. Toki henkisille maitohapoille meneminen ei ole kaikista miellyttävin kokemus, vaikka se kuinka hyödyllistä olisikin.

Vanhoja pääsykoemonivalintoja kannatti kyllä harjoitella, sillä niitä kierrätettiin etäkokeeseen. Vuoden 2016 kokeesta tuttu tallityttö Laura söi vuoden 2018 kokeessa glukoosia sisältävää suklaapatukkaa. Tänä vuonna suklaapatukassa olikin sakkaroosia, ja sen ahmaisi Kalle. Vuoden 2017 salamipizza taas oli muuttunut kinkkupizzaksi, mutta tehtävän idea oli pysynyt samana. Ehkä joskus näemme vielä kasvistäytteenkin.

Farmasian valintakokeen 2018 tehtävät 37 ja 38 sekä lääketieteellisen valintakokeen 2020 vaiheen 1 osion 6 tehtävä 8 ja osion 5 tehtävä 9.
Nehän ovat kuin kaksi marjaa… Lääkiskoe 2020 – farmasian pääsykoe 2018.

Hämmentävästi tehtäviä oli lainattu myös farmasian valintakokeista. Pieniä muutoksia oli tehty, mutta natriumhydroksidin laimennus oli nähty 2019 ja kloridi-ionien konsentraation laskeminen oli käytännössä sama kuin 2016. Ehkä eniten vanhojen tehtävien tuntemisesta olisi ollut kemiassa hyötyä, kun piti laskea pH 2:een tarvittavaa emäslisäystä. Lukuja lukuun ottamatta sama tehtävä oli farmasian valintakokeessa 2018. Siellä se oli 1,5 pisteen tehtävä, kun tehtävistä sai tuolloin 0,5–2 pistettä. Samasta kokeesta oli napattu myös hieman suoraviivaisempi 1,5 pisteen tasapainovakiolasku.

Tehtävien valinnassa harrastettu kiertotalous tuntuu kummalta, sillä viime vuosien lääkiskokeissa esiintyneitä helpohkoja monivalintatehtäviä on varsin nopea laatia – ainakin verrattuna avoimiin tehtäviin, jotka vaativat yleensä tuntikausien hiomista. Vaikka lainattujen tehtävien lukuarvoja oli muokattu, pyörä olisi kannattanut keksiä uudestaan, jotta vanhoja valintakokeita harjoitelleet eivät olisi saaneet ylimääräistä hyötyä.

Vanhojen tuttujen ohella tehtävissä oli myös itselleni uusia tuttavuuksia. Volframioksidin pelkistyminen edellytti kivaa hoksaamista. Isopreeniyksikköjen laskeminen beetakaroteenista lämmitti mieltäni erityisesti. Se ei ole tavanomainen aihe lukiokemiassa, mutta olin sattunut valitsemaan laatimani samantapaisen joskin vaativamman tehtävän yhteen HEOn harjoitusvalintakokeista.

Pieni nyökkäys etäkokeen alkusyyhyn oli antiviraalinen lääkeaine ja sen epäsymmetriset hiiliatomit. Näitä hiiliä etsittiin suotta vielä kahdessa muussakin tehtävässä.

Kirjoitin tammikuussa 2019, että lääketieteellisten alojen valintakoe saisi vaihtaa 12 vuotta käyttämänsä vanhentuneen ja suttuisen alkuainetaulukon. Saman kevään kaavaliitteessä oli uusi jaksollinen järjestelmä (molekyylibiotieteissä vieläpä minun tekemäni).

Viime kevään valintakoeanalyysissä kirjoitin: ”Happo-emästitrauksista ja puskuriliuoksista on näköjään tulossa uusi sähkökemia, jota kuulustellaan ehkä kerran viidessä vuodessa.” Tämän kevään ensimmäisen vaiheen kokeessa oli kaksi titrauskäyrää, yksi toisenlainen happo-emästitraustehtävä ja yksi sähkökemian tehtävä. Tällä kertaa lukiokemian aiheet olivat tasaisesti edustettuina. Hankalien laskujen ohella näytti puuttuvan biokemia, jonka keskeistä asemaa valintakokeessa olin viime kerralla puinut.

Etäkokeessa vilppiä yritettiin selvästi suitsia tiukoilla aikarajoilla. Yhteen tehtävään sai käyttää keskimäärin yhden minuutin. Tämä oli nähdäkseni paras ratkaisu tilanteessa, jossa kokeen järjestäjillä oli vain huonoja kortteja käsissään.

Kemian tehtävissä oli pari uudenlaista ajattelua vaatinutta tehtävää. Muuten kysymykset olivat tuttuakin tutumpaa lukiokemiaa. Siten yksinäisillä mutta rutinoituneilla susilla oli edes jonkinlaisia mahdollisuuksia yhteistyötä tehneitä vastaan. Nopeimmat tulokset saavutettiin varmaan näpyteltävillä graafisilla tai symbolisilla laskimilla, jotka eivät vieneet tilaa valintakokeen selainikkunalta. Se, että kokeen luvattiin soveltuvan nelilaskimelle, ei tietenkään tarkoittanut, ettei parempaa laskinta olisi saanut tai kannattanut käyttää.

Jos tehtävät olisivat olleet vaativampia, ryhmätyöläiset olisivat saaneet kohtuuttoman edun. On tietysti mahdollista, että yhteistyövilpin määrä jäi pelättyä vähäisemmäksi. Toisaalta suurin osa parhaista laskijoista oli varmaan hyväksytty jo todistusvalinnassa, joten toiseen vaiheeseen saattoi päästä merkittävä määrä huijareita.

Kemian koe painottui lyhyihin peruslaskuihin varmaan myös siksi, että jokaisen tehtävän haluttiin olevan pisteiltään samanarvoinen. Ilmeisesti osioidenkin haluttiin olevan keskenään tasaveroisia, sillä biologian ja kemian kysymyksiä oli sekoitettu yhteisiin osioihin. Ehkä laatijoiden tavoitteena oli myös jättää mahdollisimman vähän aikaa biologisille nettiselailuille. Fysiikan tehtävät oli koottu neljään viimeiseen osioon, jotta ne voitiin sulkea pois biolääketieteen valintakokeesta.

Koska tasapistetilanteessa lähdettiin tarkastelemaan osiokohtaista menestystä lopusta päin, fysiikka sai tänä vuonna ansiotonta arvonnousua. Ensimmäistä kertaa kokonainen osio pystyi menemään miinukselle. Näin kävi tulosten mukaan jopa 39:nneksi parhaalle hakijalle, joka sai toiseksi viimeisestä osiosta −1 pistettä. Hän tosin veti muista osioista lähes täysiä pisteitä. Seuraava miinusosio löytyykin sitten vasta sijalta 455. Jos tämä hakija olisi pyöritellyt peukaloitaan neljännen osion ajan, hän ei olisi kerännyt kahta miinuspistettä ja olisi päässyt toiseen vaiheeseen.

Koska ensimmäisen vaiheen valintakoetehtävät julkaistiin sellaisessa muodossa, että koetta ei voi harjoitella, olen koonnut kemian tehtävät yhteen. Olen sekoittanut vaihtoehtojen järjestyksen ja tehnyt joitakin pieniä muotoiluja, jotka eivät vaikuta tehtävien ratkaisemiseen. Oikeat vastaukset ovat kysymysten perässä viimeisellä sivulla.

Lisäksi olen laatinut ensimmäisen vaiheen kemian tehtäviin malliratkaisut, joiden ohella jaan omia niksejäni. Kerron esimerkiksi, miten tehtävä Kallen suklaapatukasta ratkeaa päässä parissa sekunnissa tai miten propaanin palamislämmölle löytyy nettihakua tarkempi arvo yhdellä kertolaskulla.

Laskunopeus tuntuu olevan yhä keskeisempää lääketieteellisen valintakoeväylässä. Ennusmerkit näyttävät nimittäin siltä, että ainakin tuhansien hakijoiden aloilla karsitaan jatkossa etäkokeilla toisen vaiheen osallistujia ja järjestelykustannuksia. Todistusvalinnalla voidaan yhä enemmän ottaa sisään ällärivistöjään yo-kokeiden raukeassa ilmapiirissä kasvattaneita uusijoita, ja loppujen on mukauduttava valintakokeen aikapaineeseen.

Nopeutta pystyy kuitenkin harjoittelemalla parantamaan vain tiettyyn rajaan asti. Kannattaakin siis välillä pysähtyä pohtimaan, voisiko monivalintatehtävissä jotkin laskut ohittaa kokonaan.

Vastaa