Urani valmentaja-kemistinä täyttää näinä päivinä kymmenen vuotta. Pidin tuolloin ensimmäisen valmennuskurssini opiskelijoille, jotka valmistautuivat ravitsemustieteen valintakokeen kemian tehtäviin.
Sittemmin olen siirtynyt valmentamaan lähinnä lääketieteelliseen hakevia. Vuosien varrella olen alkanut haaveilla siitä, että hakisin lääkikseen itsekin. Se unelma toteutuu tänä keväänä.
Valintakokeen kemian tehtäviin en ajatellut erityisesti harjoitella. Lähden tavoittelemaan täydellistä suoritusta, mutta aina on mahdollista, että aika tai nokkeluus loppuu kesken.
Yliopistofysiikan pääainetasoiset peruskurssit sain valmiiksi keväällä tasan 20 vuotta sitten. Sittemmin en ole lähtökitkoja, virtapiirejä tai taitekulmia juuri miettinyt. Sen sijaan monia lukiofysiikan termodynamiikan ja hiukkasfysiikan aiheita olen opettanut yliopistossakin fysikaalisen kemian kursseillani.
Sain tämän vuoden alussa kiinnostavan mahdollisuuden kerrata lukiofysiikkaa, kun minulta pyydettiin lisäopetusta lääkikseen hakeville. Olen ymmärtänyt fysiikan periaatteet nyt kirkkaammin kuin lukiossa tai tuoreena ylioppilaana. Hankalatkin lääkistehtävät ovat alkaneet sujua, kun vain otan huomioon olennaiset perusperiaatteet ja sovellan niitä.
Fysiikassa arveluttaa se, ovatko nopeaan tahtiin kertaamani ja uudelleen oppimani asiat painuneet mieleen kunnolla. Jossain välissä täytyy palata aiempiin aiheisiin laskuvarmuuden lisäämiseksi. Aikatauluni mukaan minun pitäisi käydä läpi kaksi viimeistä kurssia – sähkömagnetismi sekä aine ja säteily – kahden seuraavan viikon aikana.
Fysiikan kertauksen jälkeen keskityn biologiaan. Aloitan tasan kuukautta ennen pääsykoetta ja yritän opiskella syvällisesti biologian viisi kurssia käytännössä nollasta lähtien. Aikataulu on vaativa, etenkin kun vähät tunnit pitää jakaa lukemisen, harjoittelun, osa-aikatyön, levon ja Instagramin päivittämisen välillä.
Valkemistin Instagram-tili on tosiaan avautunut. Kerron siellä hankkeeni etenemisestä, jaan parhaita muistisääntöjäni ja mietin kaikenlaisia oppisisältöjen ulkopuolisia seikkoja, joilla voi edistää pääsykoemenestystä.
Pikalinkki
Olisiko sinulla ollut jakaa lukusuunnitelmaa tälle ajanjaksolle? – Mielenkiintoista!
Pikalinkki
Lukusuunnitelmana oli pitää yllä tiukkaa mutta hätäilemätöntä vauhtia. Ryhdyin urakkaan 23.4. tutkimalla pääsykokeiden biologian tehtäviä. Sen jälkeen opiskelin kuudessa päivässä LOPS 2015:n BI1- ja BI2-kurssit (evoluutio ja ekologia). Yhden Bios-kirjan lukemiseen ajatuksella ja muistisääntöjen kehittelyyn meni kaksi päivää. Seuraavana päivänä kertasin määrittelemällä sanaston termit itselleni tutkien samalla hämäräksi jääneitä kohtia. Kahden ensimmäisen kurssin jälkeen pidin yhden välipäivän.
Aloitin BI3:n (solu ja perinnöllisyys) vapunpäivänä, ja siihen kului kuusi vuorokautta. Sunnuntaina 7.5. pidin vapaata biologiasta. Ihmisen biologian eli BI4-kurssin kirjan luin kuudessa päivässä, mutta kertaamiseen kului jo kaksi päivää. Viimeisen, sovelluksia käsitelleen kirjan luin heti perään neljässä päivässä.
Koetta edeltävänä lauantaina 20.5. oli pakko kerrata fysiikkaa, lähinnä kirjoja lukemalla, koska laskemiseen ei ollut aikaa. Sunnuntaina tein ainoan harjoituskokeeni eli edellisen vuoden valintakokeen, jota en ollut nähnyt (annoin itselleni 191 pistettä 240:stä). Jatkoin sunnuntaina fysiikan kertaamista. Maanantaista kokeen alkuun asti painoin mieleen biologian muistisääntöjäni.
Pääsykokeesta tiistaina 23.5. sain oman arvioni mukaan 183 pistettä ja muiden arvioiden mukaan 173/240. Olisin luultavasti kerennyt kerätä biologiasta enemmän pisteitä, jos olisin ehtinyt opiskella BI5:n rauhassa. Käytin loppumetreillä fysiikan ohella aikaa somettamiseen, mutta en sitä yhtään kadu. Unetkin jäivät viiteen tuntiin kolmena viimeisenä yönä, joten ihan näin tiukkaa aikataulua en suosittele kenellekään!