Pakasta merkit mieleen

Valmennuskurssiopettajille teroitetaan, kuinka tärkeää on tehdä hyvä ensivaikutelma. Opettajan olisi syytä osata ensimmäinen tunnilla käytävä esimerkki läpikotaisin, ulkoa ja sisältä.

Aloitin kerran lukuvuoden mittaisen kurssin kehottamalla opiskelijoita valitsemaan itselleen voima-alkuaineen. Omaksi alkuaineekseni olen ottanut nimeni perusteella Te:n eli telluurin.

Kurssilla sattui olemaan Dunya, joka löysi jaksollisesta järjestelmästä Dy:n ja kysyi minulta, mikä kyseisen alkuaineen nimi on. Jouduin etsimään vastauksen ensimmäiseen minulta kysyttyyn asiaan netistä. On sanomattakin selvää, että loppu kurssi eteni opettajan kannalta dystooppisissa merkeissä.

Kemian opettajan on nähtävästi osattava merkillisetkin alkuaineet, mutta mitkä kemian merkkikielen rakennuspalikoista opiskelijan kannattaisi painaa mieleen?

Helsingin Sanomien ja Mooli 2:n sivut päällekkäin. Sivuilla sanat ”dysporsium” ja ”dysposium”. — Lohduttavana jälkiviisautena todettakoon, että dysprosiumiin ovat kompastuneet Hesari ja Moolikin. Mutta eivät ensimmäisellä sivulla. (Mooli on sittemmin lisännyt kuvitukseensa ärrän, mutta alkuperäistä kuvaa myydään yhä.)

Askartelin kaksi korttipakkaa, joiden avulla kemiallisia merkkejä voi opetella. Napakka sisältää natriumin (Na) ja 29 muuta mielestäni keskeisintä kemiallista merkkiä. Pakkaneon koostuu 30 seuraavaksi tärkeimmästä kemiallisesta merkistä, mukana muun muassa neon (Ne). Kussakin muistikortissa on alkuaineen nimi ja kääntöpuolella kemiallinen merkki, joten osaamista voi testata sekä nimestä merkkiin että merkistä nimeen.

Nimestä merkkiin on oleellisempi tieto, koska kokonainen tehtävä voi mennä pieleen, jos kalsiumin ominaisuuksia etsii jaksollisesta järjestelmästä K:n kohdalta. Merkistä nimeen muuttamisesta on eniten hyötyä nimeämisessä. Toki jos tarvitsee kertoa esimerkiksi Al:n käyttökohteista, on hyvä osata mainita pärinätölkit ja foliohatut eikä mitään tekoälykästä.

Korttipakkojen alkuaineet olen valinnut näppituntuman pohjalta. Kun on nähnyt tuhansia kemian tehtäviä, mieleen on uuttunut jonkinlainen näkemys siitä, mitä kemiallisia merkkejä olisi hyvä osata.

Kuudenkymmenen kemiallisen merkin joukkoon mahtuu varsin harvinaisiakin tapauksia. Toisaalta kolmestakymmenestä tärkeimmästä puuttuu ihan olennaisia alkuaineita. Tällaiset 60 alkuainetta, jotka sinun pitää oppia ennen kuolemaasi -listaukset ovat tietysti aina osin mielivaltaisia.

Harjoittele alkuaineiden kemiallisten merkkien tuottamista ja tunnistamista. Ensimmäisessä luettelossa on listattu alkuaineiden nimet ja niiden vieressä on kemialliset merkit näkymättömällä musteella. Tekstin saa esiin esimerkiksi maalaamalla tai valitsemalla selaimesta ”Muokkaa – Valitse kaikki”. Toisessa luettelossa on näkyvissä kemialliset merkit ja niiden perässä piilossa nimet.

Alkuaineiden nimet

hiili C – vety H – happi O – typpi N – natrium Na – fosfori P – rikki S – kloori Cl – kalium K – kalsium Ca – fluori F – bromi Br – magnesium Mg – rauta Fe – kupari Cu – alumiini Al – sinkki Zn – pii Si – mangaani Mn – kromi Cr – jodi I – helium He – litium Li – lyijy Pb – hopea Ag – barium Ba – tina Sn – platina Pt – boori B – arseeni As – nikkeli Ni – palladium Pd – kulta Au – titaani Ti – strontium Sr – elohopea Hg – kadmium Cd – koboltti Co – neon Ne – cesium Cs – seleeni Se – argon Ar – vismutti Bi – volframi W – tallium Tl – rubidium Rb – ksenon Xe – vanadiini V – gallium Ga – beryllium Be – antimoni Sb – cerium Ce – uraani U – krypton Kr – osmium Os – skandium Sc – yttrium Y – germanium Ge – radon Rn – telluuri Te