Aikataulu | Perus | teellinen |
KE1 |
||
Millaisista hiukkasista atomi koostuu? Miten järjestysluvusta ja massaluvusta selvitetään protonien ja neutronien lukumäärät? Miten määritellään alkuaine? Mitä ovat isotoopit? Miten lasketaan elektronien lukumäärä atomissa tai ionissa? Mikä on anioni ja mikä on kationi? Reaktio 1: 10, 11, 12, 25, 30, 31 Mooli 1: 58, 59, 63 |
Mitä suuruusluokkaa ovat atomin ja ytimen säde ja massa? |
|
Mikä on kovalenttinen sidos? Mitä on elektronegatiivisuus, ja miten se liittyy poolisuuteen? Mitkä seuraavista alkuaineista aiheuttavat orgaanisiin yhdisteisiin poolisuutta: hiili, vety, typpi, happi, fluori, kloori? Miten poolisuus liittyy liukoisuuteen? Reaktio 1: 63, 64, 67, 68, 123 Mooli 1: 28, 29 |
Kuinka monta sidosta hiili, vety, typpi ja happi tavallisesti muodostavat orgaanisissa yhdisteissä, ja miten asia voidaan päätellä ulkoelektronien lukumäärästä? Ovatko CO2, CH3OCH3, CCl4 ja CHCl=CHCl poolisia? Reaktio 1: 32, 69 Mooli 1: 27, 30, 31 |
|
Minkälainen rakenne tarvitaan dispersiovuorovaikutukseen, dipoli-dipolivuorovaikutukseen ja vetysidoksiin? Mitkä ovat aineen kolme olomuotoa ja niiden välisten muutosten nimitykset? Millä tavalla orgaanisen yhdisteen olomuoto riippuu lämpötilasta ja vuorovaikutuksista? Reaktio 1: 1, 2, 3, 105, 112, 114 Mooli 1: 19, 21, 33, 34, 36, 104 |
Miten molekyylien väliset vuorovaikutukset vaikuttavat vesiliukoisuuteen? Miten molekyylin koko ja muoto vaikuttavat yhdisteen sulamis- ja kiehumispisteisiin? Reaktio 1: 106, 110, 111 |
|
Miten piirretään viivakaavoja? Kuinka viivakaavasta selvitetään molekyylikaava? Reaktio 1: 38, 39, 47 Mooli 1: 92, 93 |
Millä alkuaineilla rakennekaavaan voidaan piirtää sidoksiin osallistumattomia elektronipareja? Missä tilanteissa niiden määrä eroaa tavanomaisesta? Miten tulkitaan yksirivisiä rakennekaavoja, kuten CH3(CH2)2C(OH)(CH3)CHO? Reaktio 1: 35, 36, 37 |
|
Minkä näköisiä ovat rakenteeltaan aldehydi, alkaani, alkeeni, alkyyni, alkoholi, amidi, amiini, eetteri, esteri, fenoli, heterosyklinen yhdiste, karboksyylihappo, karbonyyliyhdiste ja ketoni? Millaisiin rakenteisiin liittyvät käsitteet primaarinen, sekundaarinen ja tertiaarinen? Millä etuliitteillä ilmaistaan 1–10 hiiliatomin lukumäärä? Mitä ovat tyydyttyneet, tyydyttymättömät ja aromaattiset hiilivedyt? Reaktio 1: 43, 44, 46, 50, 51, 52, 53, 54, 55, 56, 126, 127, 128, 129, 130, 131, 132, 135, 137, 138, 139, 141, 152, 154 Mooli 1: 94, 95, 96, 97, 98, 100, 103, 109, 117, 122, 127, 128 |
Minkä näköisiä ovat alifaattinen yhdiste, anhydridi, haloalkaani, nitriili ja tioli? Mitkä funktionaaliset ryhmät poikkeavat nimiltään vastaavista yhdisteryhmistä? Mitä ovat kahden- ja kolmenarvoiset alkoholit? Millaisia ovat konjugoituneet kaksoissidokset? Minkä näköisiä ovat rakenteeltaan vahat ja aminohapot? Reaktio 1: 108, 109, 113, 133, 134, 136, 142, 143, 144, 145, 146 Mooli 1: 99, 102, 110, 111, 112, 113, 118, 119, 120, 125, 129, 131, 164, 166, 168, 169 |
|
Miten nimetään hiilivetyjä? Entä alkoholeja, amiineja ja karbonyyliyhdisteitä? Reaktio 1: 57, 58, 59, 60, 61 Mooli 1: 105, 147, 148, 149, 152, 153 |
Millä tavoilla nimetään eettereitä ja estereitä? Miten nimetään usean funktionaalisen ryhmän yhdisteitä? Mitä triviaalinimiä tavallisilla yhdisteillä on? Mitä tarkoittavat nimitykset bentsyyli, fenyyli, nitro, iso, sek ja tert? Reaktio 1: 140 Mooli 1: 123, 151, 154, 155, 156, 157, 158 |
|
Mitkä orgaaniset yhdisteryhmät hapettuvat ja mitkä pelkistyvät? Mitä ovat tuotteet? Miten hapot ja emäkset reagoivat keskenään ja veden kanssa? Mitkä orgaaniset ryhmät ovat happamia ja mitkä emäksisiä? Reaktio 1: 157, 158, 159, 160, 161, 162, 164, 165, 166, 167, 171, 172 Mooli 1: 134, 135, 136, 137, 138, 139, 140 |
Miten orgaanisissa hapetusreaktioissa käy yhdisteen hapen ja vedyn määrille? Miten aminohapot muodostavat kahtaisionin? Reaktio 1: 169, 173, 176, 177 Mooli 1: 141, 142 |
|
Välikoe(t[telem]us) |
||
Mitä tarkoittavat mooli ja moolimassa? Miten lukumäärästä lasketaan ainemäärä ja ainemäärästä lukumäärä? Miten lasketaan yhdisteen moolimassa? Miten ainemäärän yhtälöstä ratkaistaan massa tai moolimassa? Reaktio 1: 70, 72, 73, 74, 75, 76, 77, 78, 80 Mooli 1: 64, 65, 66, 67, 68, 70, 73 |
Miten isotooppien osuuksista lasketaan alkuaineen suhteellinen atomimassa? Mihin massaan suhteelliset atomimassat on kiinnitetty? Reaktio 1: 84, 85 Mooli 1: 61, 62, 69, 72 |
|
Miten lasketaan liuoksen konsentraatio? Mitä tarkoittaa liuoksen tiheys? Reaktio 1: 83, 90, 91, 93, 94 Mooli 1: 76, 78, 80, 82, 83, 108, 130 |
Miten muutetaan pitoisuuksien mol/dm3 ja g/dm3 välillä? Mikä ero on liuoksen pitoisuudella (g/dm3) ja tiheydellä (g/dm3)? Miten valmistetaan vaihe vaiheelta litra suolaliuosta, jonka pitoisuus on 1 mol/dm3? Reaktio 1: 96, 99, 100, 101 Mooli 1: 77, 79, 85 |
|
Miten lasketaan seoksen massa- tai tilavuusprosenttiosuus? Reaktio 1: 88, 89 Mooli 1: 50, 52, 53, 74, 107, 133 |
Mitä ovat ‰ ja ppm? Miten valmistetaan liuos, jonka pitoisuus on 4,7 % til.? Reaktio 1: 98 Mooli 1: 54, 55, 56, 84 |
|
Miten laimennetaan konsentraatiosta 1 M konsentraatioon 0,154 M? Reaktio 1: 102 Mooli 1: 89, 90, 91, 126 |
Miten laimennetaan massaosuudesta 10 % massaosuuteen 0,9 %? Mooli 1: 88 |
|
Mitä ovat homo- ja heterogeeniset seokset? Mikä on faasi? Miten ja mihin perustuen aineita erotetaan toisistaan haihdutuksessa, suodatuksessa, tislauksessa ja uutossa? Reaktio 1: 6, 7 Mooli 1: 39, 44, 47 |
Miten kromatografiset menetelmät toimivat? Mitä on sentrifugointi? Mitä ovat kolloidit? Millaisia seoksia ovat liete, vaahto ja emulsio? Mooli 1: 38, 43, 48, 49 |
|
Reaktio 1: kertaustehtävät 3, 4, 8, 9, 10, 12, 13 | Reaktio 1: kertaustehtävät 5, 6, 7, 11, 14 | |
Kurssikoe(t[telem]us) |
||
KE2 |
||
Mitkä ovat rakenneisomerian lajit? Mitkä ovat pentaanin isomeerit? Entä propeenin ja dietyylieetterin? Reaktio 2: 159, 160, 161, 163, 164, 167 Mooli 2: 129, 130, 131, 132, 133, 134, 135 |
Miten orgaanisen yhdisteen molekyylikaavasta päätellään renkaiden ja moninkertaisten sidosten lukumäärä? Mitä tarkoittavat orto, meta ja para? Reaktio 2: 162, 166 Mooli 2: 136, 137, 138 |
|
Mitkä ovat avaruusisomerian lajit? Mitä avaruusisomeriaa esiintyy but-1-eenilla, but-2-eenilla, 3-jodibut-1-eenilla ja 3-metyyli-but-1-eenilla? Millainen on kiraalinen molekyyli, ja mikä on raseeminen seos? Reaktio 2: 168, 169, 170, 171, 172, 176, 182 Mooli 2: 168, 169, 172 |
Millaista isomeriaa on sykloheksaanissa ja 1,2-dikloorisykloheksaanissa? Mihin ominaisuuksiin optinen aktiivisuus vaikuttaa? Minkä näköisiä ovat tyydyttyneet ja tyydyttymättömät rasvahapot? Millaista tietoa antavat massa-, infrapuna- ja NMR-spektrit? Reaktio 2: 173, 174, 177, 178, 179, 180, 181, 183, 184 Mooli 2: 165, 166, 167, 173 |
|
Miten lasketaan suhdekaava, kun yhdisteestä on 11,2 % vetyä ja 88,8 % happea? Miten suhdekaavasta saadaan moolimassan avulla molekyylikaava? Reaktio 2: 36, 38, 39, 50, 52, 53 Mooli 2: 111, 117, 120, 124, 127 |
Miten lasketaan suhdekaava, kun 12 g yhdistettä tuottaa palaessaan 23 g hiilidioksidia ja 14 g vettä? Milloin suhdekaavasta nähdään, että se on sama kuin molekyylikaava? Reaktio 2: 32, 33, 40, 42, 44, 45, 46, 47, 48, 54, 56, 57 Mooli 2: 112, 119, 125, 128 |
|
Mitä ovat jaksollisen järjestelmän jaksot ja ryhmät? Miten jaksollisesta järjestelmästä katsotaan atomin ulkoelektronien lukumäärä? Mikä alkuaine on rakenteeltaan 1s2 2s2 2p4? Missä ovat jaksollisessa järjestelmässä s-, p-, d- ja f-lohko, ja mistä niiden nimet tulevat? Miten elektronegatiivisuus muuttuu, kun kuljetaan jaksollisessa järjestelmässä vasemmalta oikealle tai ylhäältä alas? Mikä on atomin ja siitä muodostuneiden kationin ja anionin suuruusjärjestys? Miten ja miksi atomisäde, ionisoitumisenergia ja elektroniaffiniteetti muuttuvat jaksoissa ja ryhmissä liikuttaessa? Reaktio 2: 2, 5, 8, 9, 28, 29, 30 Mooli 2: 8, 16, 17, 18, 21, 25, 26, 27, 29, 30, 32, 33, 34, 42 |
Mitä ovat Paulin kieltosääntö ja Hundin sääntö? Miten selvitetään arseenin (Z = 33) täydellinen elektronirakenne ilman jaksollista järjestelmää ja jaksollisen järjestelmän avulla? Miten rakenne esitetään lyhyesti jalokaasurakenteen avulla? Mitä arvoja atomin elektronien kvanttiluvut voivat saada? Mikä on atomin viritystila, ja miten se voi purkautua? Miten saman alkuaineen eri ionisoitumisenergiat riippuvat alkuaineen paikasta jaksollisessa järjestelmässä? Miksi typellä on suurempi ensimmäinen ionisoitumisenergia kuin hapella? Mitä erikoista on kromin ja kuparin elektronirakenteissa? Millaisia ovat siirtymämetalli-ionien elektronirakenteet? Reaktio 2: 3, 6, 7, 10, 11, 12, 15, 16, 17, 19, 20, 21, 22, 23, 24, 25, 26, 27 Mooli 2: 19, 20, 21, 35, 44, 46, 51, 52, 53, 54 |
|
Välikoe(t[telem]us) |
||
Miten rakennekaavasta tunnistetaan, onko atomin hybridisoituminen sp3, sp2 tai sp? Mikä on σ- ja π-sidosten lukumäärä yksinkertaisissa sidoksissa, kaksoissidoksissa ja kolmoissidoksissa? Reaktio 2: 65, 68, 70, 71, 72, 74, 75 Mooli 2: 156, 157, 162
|
Miten sp3-, sp2– ja sp-hybridiorbitaalit sijoittuvat avaruudellisesti? Millä tavalla hybridiorbitaalit muodostetaan atomiorbitaaleista? Mikä merkitys on jäljelle jäävillä orbitaaleilla? Miten hybridiorbitaaleilla ja σ- ja π-sidoksilla voidaan kuvata bentseeniä? Reaktio 2: 62, 66, 69, 77, 78, 79, 80, 81, 82 Mooli 2: 147, 148, 149, 150, 152, 153, 158, 159, 160, 161 |
|
Miten metallit ja epämetallit sijoittuvat jaksollisessa järjestelmässä? Millaisia ovat metalli- ja ionisidos? Entä kovalenttinen hila? Mitä allotrooppeja on hiilellä? Reaktio 2: 83, 84, 88, 89, 90, 91, 92, 93, 94, 95, 97, 108, 114 Mooli 2: 37, 67, 68, 69, 72, 73, 80, 83, 84, 87, 109, 110, 139 |
Mitkä alkuaineet ovat puolimetalleja? Millainen on amorfinen aine? Millä alkuaineilla on allotrooppeja? Millaisia? Mitä alkuaineita voi tunnistaa liekkikokeilla? Millaisia ovat kompleksiyhdisteet? Reaktio 2: 60, 110, 111, 113, 115, 123, 125
|
|
Mikä hapetusluku on tavallisesti vedyllä, hapella, alkalimetallilla ja maa-alkalimetallilla sekä vapaalla alkuaineella? Miten lasketaan hiilen hapetusluku CO2:ssa, Na2CO3:ssa ja HCO3−:ssa? Reaktio 2: 104, 105, 106 Mooli 2: 107, 140 |
Mitä poikkeuksia on vedyn ja hapen hapetusluvuissa? Miten lasketaan yksittäisten atomien hapetusluvut CH3CH2OH:ssa? Miten epäorgaanisia yhdisteitä nimetään? Mitä nimiä on tavallisimmilla ioneilla? Reaktio 2: 96, 98, 99, 100, 101, 103 Mooli 2: 105, 108, 141, 142, 143, 144 |
|
Miten ioni-dipolivuorovaikutus liittyy liukenemiseen? Millainen on kylläinen liuos? Mitä on kidevesi, ja miten se voidaan poistaa? Miten pesuaineet toimivat? Reaktio 2: 131, 134, 137, 145, 154, 156, 157 Mooli 2: 96, 97, 101 |
Miten lämpötila vaikuttaa suolojen ja kaasujen vesiliukoisuuteen? Entä paine kaasujen liukoisuuteen? Mitä on hygroskooppisuus? Mitä erikoista on veden tiheydessä eri lämpötiloissa? Mitä tarkoitetaan veden kovuudella? Mitä ovat pintajännitys ja kapillaari-ilmiö? Reaktio 2: 133, 139, 141, 152 Mooli 2: 93, 98, 102 |
|
Reaktio 2: kertaustehtävät 5, 9, 10, 17
Mooli 2: syventävät tehtävät 12, 20, 21, 32 |
Reaktio 2: kertaustehtävät 3, 4, 6, 7, 11, 15, 18, 19, 20, 21, 22, 23
Mooli 2: syventävät tehtävät 14, 18, 22, 23, 26, 28, 30, 31, 33, 35 |
|
Kurssikoe(t[telem]us) |
||
KE3 |
||
Mitä olomuotomerkintöjä reaktioyhtälöissä voidaan käyttää? Miten tasapainotetaan orgaanisen yhdisteen palamisreaktio? Miten reaktioyhtälön kertoimien avulla selvitetään tuotteen määrä, kun lähtöaineen määrä tunnetaan? Reaktio 3: 5, 7, 8, 9, 10, 11, 12, 14, 18 Mooli 3: 12, 15, 16, 18, 20 |
Miten voidaan palamisreaktioissa perustella merkintää H2O(g) tai H2O(l)? Reaktio 3: 13, 15, 20, 21, 22, 23 Mooli 3: 24, 25 |
|
Miten selvitetään reaktion rajoittava tekijä? Reaktio 3: 24, 25, 26, 27, 28 Mooli 3: 37, 38, 39, 46
|
Miten prosenttinen saanto lasketaan? Miten kahden aineen seoksen koostumus selvitetään kahden reaktioyhtälön avulla? Miten reaktiosarjassa selvitetään lähtöaineen määrästä lopputuotteen määrä laskemalla ja laskematta reaktioyhtälöitä yhteen? Reaktio 3: 30, 31, 32, 33, 34, 35, 36, 38 Mooli 3: 21, 47, 48, 49, 54, 55, 58, 59 |
|
Miten protoninsiirtoreaktio piirretään kaarevien nuolien avulla? Mitä ovat tuotteet kloorin ja etaanin välisessä korvautumisreaktiossa? Reaktio 3: 46, 47 Mooli 3: 83 |
Mitä syntyy, kun jodimetaani reagoi natriumhydroksidin tai ammoniakin kanssa? Mitä substituutioita bentseenille voi tapahtua? Millainen on alkaanin halogeenisubstituution mekanismi? Reaktio 3: 48, 49, 50, 51, 52, 53, 54, 55, 56 Mooli 3: 85, 88 |
|
Mitkä ovat tuotteet, kun H2, Cl2, HCl ja H2O liittyvät kaksoissidokseen? Mikä on Markovnikovin sääntö? Mitä syntyy, kun alkoholista lohkeaa vettä? Reaktio 3: 57, 60, 63 Mooli 3: 89 |
Mitä aineita voidaan liittää kolmoissidokseen? Mitä ovat hydraus ja hydratoiminen? Mitä reagensseja tarvitaan veden tai vetyhalogenidin eliminoitumiseen? Milloin eliminaatiotuotteita voi olla useita? Millä Markovnikovin sääntö selittyy? Reaktio 3: 58, 61, 62 Mooli 3: 90, 91, 93 |
|
Millaisia kondensaatioreaktioita on olemassa? Mikä on kondensaation käänteisreaktio? Mitkä funktionaaliset ryhmät hapettuvat ja mitkä pelkistyvät? Reaktio 3: 68, 69, 70, 75, 77, 78, 79, 80, 85 Mooli 3: 96, 102, 103 |
Mitä voi tapahtua etanolille rikkihapon läsnä ollessa? Millaisissa olosuhteissa esteriryhmä hajoaa? Mitä hapettimia ja pelkistimiä orgaanisessa kemiassa käytetään? Mitä ovat rasvat, ja miten niistä valmistetaan saippuaa? Reaktio 3: 39, 40, 71, 72, 76, 81, 82, 83, 86, 87, 88, 90, 91 Mooli 3: 97, 98, 100, 101 |
|
Välikoe(t[telem]us) |
||
Miten ideaalikaasun tilanyhtälöstä ratkaistaan tilavuus? Miten muutetaan baarit pascaleiksi ja litrat kuutiometreiksi? Miten valitaan tilanyhtälöön kaasuvakio? Reaktio 3: 93, 94, 105, 107, 113 Mooli 3: 31, 35, 36 |
Mitä ovat NTP-olosuhteet, ja miten ne liittyvät kaasun moolitilavuuteen? Miten lasketaan kaasun osapaine? Mikä on Avogadron laki sanallisesti? Reaktio 3: 96, 98, 100, 101, 103, 108, 109, 111, 115 Mooli 3: 26, 27, 30, 33, 34, 53, 61 |
|
Mitä ovat ekso- ja endoterminen reaktio? Miten entalpia muuttuu näissä reaktioissa? Miten reaktioyhtälön kääntäminen tai kertominen vaikuttaa reaktioentalpiaan? Miten lasketaan reaktioentalpia Hessin lain avulla? Reaktio 3: 116, 117, 125, 127, 130, 133, 135 Mooli 3: 106, 110, 111, 116, 125, 127 |
Miten liike- ja potentiaalienergia ilmenevät molekyylitasolla? Mikä reaktioyhtälö liittyy metaanihapon muodostumisentalpiaan? Minkä aineiden muodostumisentalpiat tiedetään ilman mittauksia? Miten muodostumisentalpioista lasketaan reaktioentalpia? Miten sidosentalpioiden avulla voidaan arvioida reaktioentalpia? Reaktio 3: 122, 137, 138, 139, 141, 145, 148 Mooli 3: 118, 120, 124 |
|
Mitkä asiat vaikuttavat reaktionopeuteen? Mitä ovat entsyymit ja inhibiittorit? Miten (t, c)-kuvaajasta määritetään hetkellinen ja keskimääräinen reaktionopeus? Reaktio 3: 151, 155, 157, 164 Mooli 3: 129, 130, 134 |
Miten piirretään reaktion etenemistä kuvaava kaavio eksotermiselle reaktiolle? Mitä kaavio kertoo käänteisestä reaktiosta? Miten törmäysteorian avulla voidaan selittää reaktioiden tapahtumista? Reaktio 3: 153, 154, 160, 162, 163, 165 Mooli 3: 137 |
|
Reaktio 3: kertaustehtävät 2, 7, 8, 12, 14, 19
Mooli 3: syventävät tehtävät 13, 16, 17 |
Reaktio 3: kertaustehtävät 3, 4, 5, 6, 9, 10, 11, 13, 15, 17, 18, 20
Mooli 3: syventävät tehtävät 2, 4, 5, 6, 8, 9, 10, 11, 18, 19 |
|
Kurssikoe(t[telem]us) |
||
KE4 |
||
Mitä tarkoittavat hapetus ja pelkistys? Miten ne liittyvät hapetusluvun muutokseen? Miten hapetus-pelkistysreaktioita tasapainotetaan puolireaktioiden avulla? Reaktio 4: 6, 7, 8, 9, 10, 11, 12, 13, 14, 15 Mooli 4: 22, 26, 28, 35 |
Miten hapetus-pelkistysreaktioita tasapainotetaan hapetuslukujen avulla? Reaktio 4: 16, 17, 20, 21, 22 Mooli 4: 29, 31, 34 |
|
Mikä on galvaanisen kennon toimintaperiaate? Mitä tapahtuu anodilla ja mitä katodilla? Mitkä ovat elektrodien varaukset galvaanisessa kennossa? Miten normaalipotentiaaleista lasketaan kennopotentiaali? Mitä jännitesarjasta voidaan päätellä? Reaktio 4: 26, 27, 28, 29, 30, 32, 40 Mooli 4: 13, 14, 15, 17, 18, 19, 38, 41 |
Miten kirjoitetaan kennokaavio? Millainen on normaalivetyelektrodi? Mitä normaalipotentiaalin arvo kertoo aineen reaktiivisuudesta? Miten rauta ruostuu, ja miten metalleja suojataan korroosiolta? Mikä on polttokennon toimintaperiaate? Reaktio 4: 23, 24, 25, 33, 34, 37 Mooli 4: 37, 40, 42 |
|
Mikä on elektrolyysikennon toimintaperiaate? Mitkä ovat elektrodien varaukset elektrolyysikennossa? Miten lasketaan, kuinka pitkään kennon pitää toimia tietyllä virralla, jotta tuotetta syntyy haluttu määrä? Reaktio 4: 43, 44, 45, 46 Mooli 4: 44, 51, 53, 57 |
Miten normaalipotentiaaleista päätellään, missä järjestyksessä reaktiot tapahtuvat elektrolyysissä? Mitkä ovat reaktiotuotteet sulan suolan ja suolan vesiliuoksen elektrolyysissä? Mitä Faradayn vakio kuvaa? Reaktio 4: 41, 42, 47, 48, 49, 50, 51, 53 Mooli 4: 45, 46, 48, 50, 52, 54, 55, 58, 59, 60 |
|
Välikoe(t[telem]us) |
||
Minkä alkuaineiden oksidit ovat tyypillisesti happamia? Entä emäksisiä? Miten oksidit reagoivat veden kanssa? Mitä muodostuu, kun karbonaatti liukenee happoon? Reaktio 4: 61, 68 Mooli 4: 102, 103, 122 |
Minkälaisia ovat amfoteeristen oksidien reaktiot veden kanssa? Millä reaktiosarjalla kalsiumkarbonaatin kuumennustuotteesta saadaan taas kalsiumkarbonaattia? Mitä tapahtuu, kun natriumvetykarbonaattia kuumennetaan? Miten valmistetaan typpi-, rikki- ja fosforihappoa alkuaineista? Millainen rakenne on piidioksidilla? Millä tavoilla metalleja valmistetaan? Reaktio 4: 56, 58, 63, 64, 75, 76, 79, 80, 81, 83, 84, 85, 88 Mooli 4: 64, 74, 77, 94, 97, 107, 130 |
|
Mitä ovat polyadditio ja polykondensaatio? Miten monomeerien rakenteesta päätellään polymeerin rakenne ja polymeerin rakenteesta monomeerien rakenne? Reaktio 4: 95, 96, 98, 100 Mooli 4: 142, 144, 146 |
Miten polymeerejä nimetään? Mitä vuorovaikutuksia polymeeriketjujen välillä voi olla, ja miten ne vaikuttavat polymeerien ominaisuuksiin? Mitä eroja on kerta- ja kestomuovien rakenteessa ja ominaisuuksissa? Reaktio 4: 99, 101, 103, 105, 123, 125, 133, 134, 135 Mooli 4: 138, 141, 145, 148 |
|
Miten proteiinit muodostuvat? Miten niiden rakennetta voidaan luokitella? Mitkä tekijät voivat aiheuttaa proteiinien denaturoitumista? Mitä ovat mono-, di- ja polysakkaridit? Reaktio 4: 109, 110 Mooli 4: 155, 156 |
Mitä vuorovaikutuksia proteiineissa esiintyy aminohappojen sivuketjujen välillä? Millaisia rakenteita on tärkkelyksessä ja selluloosassa? Miten glukoosi ja fruktoosi eroavat toisistaan? Millaisia ovat nukleiinihappojen rakenteet? Mitä ovat komposiitit? Reaktio 4: 113, 116, 117 Mooli 4: 157, 160 |
|
Reaktio 4: kertaustehtävät 1, 5, 6, 7, 15
Mooli 4: syventävät tehtävät 5, 7, 19, 28 |
Reaktio 4: kertaustehtävät 2, 3, 4, 8, 10, 13, 14
Mooli 4: syventävät tehtävät 6, 10, 16, 24, 25 |
|
Kurssikoe(t[telem]us) |
||
KE5 |
||
Miten reaktioyhtälöstä kirjoitetaan tasapainovakio? Mitä tasapainovakion suuruus kuvaa? Mikä tasapainovakiolle tulee haluttaessa yksiköksi? Miten tasapainovakio lasketaan, kun tunnetaan konsentraatiot tasapainossa? Entä kun tunnetaan lähtökonsentraatiot ja jokin tasapainokonsentraatio? Miten lasketaan tasapainokonsentraatiot, kun tunnetaan lähtökonsentraatiot ja tasapainovakio? Reaktio 5: 5, 8, 9, 10, 13, 15, 16, 20 Mooli 5: 13, 14, 15, 18, 20, 21 |
Miten tasapainovakio liittyy etenevän ja palautuvan reaktion nopeuksiin? Miten kiinteät aineet näkyvät tasapainovakiossa? Millainen on tasapainovakio osapaineiden avulla esitettynä? Mitä reaktio-osamäärästä voidaan päätellä? Reaktio 5: 4, 6, 7, 11, 12, 14, 17, 18, 19 Mooli 5: 8, 9, 11, 12, 22, 24, 25, 26 |
|
Miten Le Chatelier’n periaate toimii, kun aineita lisätään tai poistetaan, kun tilavuutta pienennetään tai kun lämpötilaa nostetaan? Reaktio 5: 21, 22 Mooli 5: 29, 34 |
Miten tasapainovakion lausekkeesta päätellään, mikä vaikutus astian kokoon puristamisella on tasapainoon? Reaktio 5: 27, 31, 32 Mooli 5: 32, 35 |
|
Miten kirjoitetaan happo- tai emäsvakion lauseke? Mitä tarkoitetaan vahvalla ja heikolla hapolla (tai emäksellä)? Mitä hapon vahvuus kertoo vastinemäksen vahvuudesta? Reaktio 5: 34, 40, 45, 49, 50, 51 Mooli 5: 37, 38, 39, 40, 41, 44 |
Mikä on hapon tai emäksen ionisoitumisasteen lauseke? Mitkä seikat vaikuttavat hapon tai emäksen vahvuuteen? Miten fenolin happamuutta voidaan selittää resonanssirakenteilla? Reaktio 5: 35, 36, 37, 38, 39, 42, 46, 52, 53, 54, 55, 56 Mooli 5: 42, 43, 63, 64, 65 |
|
Miten määritellään pH? Entä pOH? Miten ne voidaan laskea toisistaan? Miten pH:sta lasketaan oksoniumionin konsentraatio? Miten pH-arvot pyöristetään? Mikä on veden ionitulon lauseke, ja mihin reaktioon se liittyy? Miten lasketaan heikon hapon tai emäksen vesiliuoksen pH? Reaktio 5: 60, 61, 62, 63, 65, 67, 72, 73, 74 Mooli 5: 45, 46, 50, 51, 55, 56, 58, 59, 61 |
Miten lasketaan vastinemäksen emäsvakion arvo? Miten lasketaan neutraalin vesiliuoksen pH? Milloin pH-laskuissa voidaan approksimoida? Millaisia ovat monenarvoiset hapot? Reaktio 5: 58, 59, 66, 68, 70, 77, 78, 80, 81, 82, 83, 86, 90, 91, 92, 96, 97, 98 Mooli 5: 47, 48, 57, 60, 62, 93 |
|
Välikoe(t[telem]us) |
||
Mitä tapahtuu, kun happo neutraloi emäksen? Miten lasketaan pH neutraloitumisen jälkeen? Reaktio 5: 104, 105, 110, 111, 112, 113, 115, 116, 118, 122 Mooli 5: 82, 85 |
Pitääkö neutraloitumisessa jommankumman osapuolen olla vahva? Reaktio 5: 114, 119, 120, 124 Mooli 5: 86, 88 |
|
Mihin puskuriliuoksen toiminta perustuu? Milloin puskuriliuos toimii parhaiten? Miten käytetään Hendersonin ja Hasselbalchin yhtälöä puskuriliuoksen pH:n selvittämiseen? Reaktio 5: 128, 129, 130, 132, 136 Mooli 5: 68, 69 |
Millä kahdella tavalla puskuriliuos voidaan valmistaa? Miten lasketaan happo- tai emäslisäyksen vaikutus puskuriliuoksen pH-arvoon? Reaktio 5: 127, 131, 133, 135, 137, 138 Mooli 5: 66, 70, 71 |
|
Miten piirretään heikon hapon titrauskäyrä, kun tiedetään emäslisäysten jälkeiset pH:t? Miten valitaan sopiva indikaattori happo-emästitraukseen? Reaktio 5: 85, 89, 140, 141, 146 Mooli 5: 84, 95 |
Miten pKa-arvosta päätellään, missä muodossa heikko happo tai emäs pääasiallisesti esiintyy tietyssä pH:ssa? Miten piirretään vahvan hapon titrauskäyrä laskennallisesti? Entä heikon hapon? Reaktio 5: 87, 88, 93, 94, 144, 145, 147, 148 Mooli 5: 75, 89, 90, 91, 98 |
|
Miten kirjoitetaan niukkaliukoisen suolan liukenemisreaktio ja liukoisuustulon lauseke? Mikä yhteys liukoisuustulon ja liukoisuuden välillä on? Miten liukoisuustulon avulla lasketaan ionien tasapainopitoisuuksia? Miten muutetaan liukoisuus yksikköjen mol/dm3, g/dm3 ja g / 100 mL välillä? Reaktio 5: 158, 159, 163, 166, 167 Mooli 5: 101, 104, 107 |
Millaiset suolat ovat aina runsasliukoisia ja millaiset yleensä niukkaliukoisia? Millä keinoilla suolan liukoisuuteen voidaan vaikuttaa? Miten liukoisuustulolaskuissa näkyy yhteisen ionin vaikutus? Reaktio 5: 154, 157, 161, 162, 164, 168, 169, 170, 171, 172, 174, 175, 176, 177, 179 Mooli 5: 105, 108, 109 |
|
Miten ionitulon avulla selvitetään, saostuuko suolaa? Reaktio 5: 180, 181, 183, 184, 187 Mooli 5: 110, 111, 112 |
Kun suolaa saostuu, miten lasketaan ionien tasapainokonsentraatiot? Reaktio 5: 185, 188, 189 Mooli 5: 114, 115, 117 |
|
Reaktio 5: kertaustehtävät 4, 9, 13, 14, 15
Mooli 5: syventävät tehtävät 2, 3, 11, 13, 16, 21, 25 |
Reaktio 5: kertaustehtävät 2, 3, 5, 7, 8, 10, 11
Mooli 5: syventävät tehtävät 1, 5, 6, 7, 8, 9, 10, 14, 15, 17, 19, 22, 23, 26 |
|
Kurssikoe(t[telem]us) |