MAOL-taulukoiden fysiikan ja kemian osioiden työryhmä kertoo MAOL:n Dimensio-lehdessä, miten normaalilämpötilaa päädyttiin muuttamaan. Kirjoituksesta ”Seikkailu normaaliuden viidakossa” käy ilmi, että tekijät joutuivat poikkeamaan edellisten sukupolvien tallomalta vakaalta polulta ryteikköön. Sieltä he etsivät vahvistusta valitsemalleen lämpötilalle vasta, kun kohtalokas virhe oli taulukkokirjaan painettu.
Kirjoituksen mukaan muutama päivä ennen kirjan painoon menoa Ylioppilastutkintolautakunnan fysiikan jaoksen jäsen ilmoitti tekijöille, että hänen käsityksensä mukaan NTP-olosuhteiden lämpötila on 20 celsiusastetta. (Oli varmaan käynyt selaamassa Wikipediaa.) Työryhmä päätyi hätäiseen ratkaisuun: ”Nopealla selvityksellä normaali-termi tuntui olevan erittäin vaihtelevassa käytössä ja päädyimme muuttamaan lukuarvon vastaamaan tullutta kommenttia.” Jos käyttö oli erittäin vaihtelevaa, miksi ihmeessä määritelmä olisi pitänyt kiireellisesti muuttaa joksikin tietyksi yksittäisen kommentin perusteella, ellei Wikipedia olisi ollut ylimpänä auktoriteettina?
Työryhmä toteaa kirjoituksensa lopuksi: ”Tavoitteemme muutoksella oli yhtenäistää kemiassa, fysiikassa ja teknisissä sovelluksissa käytettävää normaalilämpötilan käsitettä.” Vaatii pokkaa ilmoittaa yleväksi päämääräksi yhtenäistäminen, kun lopputuloksena lukiotasolla on nyt kaksi määritelmää entisen yhden sijasta. Lisäksi kirjoituksen alussa kerrottiin kyllä syyksi se, että joku epäili taulukkokirjan normaalilämpötilan olevan väärä. Ehkä selityksiä voi olla useita, kun normaalilämpötilojakin on? Elämme totuuden jälkeistä totuuksien aikaa.
”Mikä on siis ’oikea’ tai ’virallinen’ määritelmä?” työryhmä kysyy. ”Käsittääksemme tällaista ei ole ja tästä syystä normaaliolosuhteiden määritelmän käyttäminen onkin varsin vaarallista ilman erillistä toteamusta, mitä tällä termillä kyseisessä asiayhteydessä tarkoitetaan.” Virallinen on tietysti IUPACin määritelmä, ja totta ihmeessä normaaliolosuhteiden määritelmän käyttäminen on ollut vaarallista lukiokontekstissa – toki vain taulukkokirjan uudistuksesta lähtien. Mutta pakko se on uskoa, että ”itsestäänselvyytenä pidetty asia ei aina olekaan itsestäänselvyys” eli että MAOL-taulukot saattaa romuttaa vuosikymmeniä palvelleen määritelmän hetken mielijohteesta.
Koska normaalilämpötilan väittäminen pontevasti 20 asteeksi ei mennyt läpi, taulukkokirjan tekijät ovat muuttaneet strategiaa. Nyt he esittävät, että normaalilämpötilojen määritelmissä on suurta vaihtelua. Siten lämpötilaksi voidaan ihan hyvin valita ”normaali huonelämpötila +20 °C” (ikään kuin kukaan olisi onnistunut määrittelemään huoneenlämpöä sitäkään vertaa kuin normaalilämpötilaa).
Kirjoittajat perustelevat moninaisuutta standardeilla: ”ISO-standardi 14532 määrittelee luonnollisten kaasujen tapauksessa ’normaalivertailuolosuhteet’ (normal reference conditions) 101,325 kPa ja 273,15 K.” Kirjoittajat kertovat standardin viittaavan kaasuseoksiin, jotka koostuvat ”hiilivedyistä, pääasiassa metaanista, mutta usein myös etaanista, propaanista ja pidempiketjuisista hiilivedyistä”. Sen verran ohutta vaikuttaa olevan työryhmän kemian osaaminen, ettei mielessä ole käynyt tekstin kuvaavan maakaasua (englanniksi natural gas yksikkömuodossa, suomeksi joskus harvoin luonnonkaasu).
Yksi taulukkokirjan tekijöistä hehkutti aiemmin, että 20 celsiusasteen puolesta puhuivat NISTin standardin ohella muutama sata nettihakua ja tuhannet osumat. Todisteröykkiö on murskakritiikkini jälkeen typistynyt Dimension kirjoituksessa kahteen standardiin, joissa normaalilämpötila on kirjoittajien mukaan 20 astetta: ISO 17879 eli Gas cylinders – Self-closing cylinder valves – Specification and type testing sekä ISO/TR 15916 eli Basic considerations for the safety of hydrogen systems.
Aika spesifisiä spesifikaatioita on viidakosta löytynyt. Kirjoittajat eivät käsittele esiin nostamaani standardisuuden ja normaaliuden vaihdannaisuutta suomalaisessa kielenkäytössä. Työryhmä näyttää aiheuttamansa ongelman äärellä kiukuttelevan koko käsitteelle: ”Normaali on sanana erittäin arveluttava. Mikä on normaali? Minkä pitäisi olla normaali? Normaalilämpötilalla on viitattu pitkään 0 celsiusasteeseen, mutta mitä normaalia siinä on?”
Arvon kieltäminen onkin tavanomainen puolustusmekanismi. Toinen on huumori. Siihen eräs oppikirjailija oli kaiketi turvautunut, kun hänen taulukkokirjassaan oli NTP-lämpötilana sekä 273,15 K että 20 °C – ja moolitilavuus oli näiden kahden lämpötilan moolitilavuuksien sekamuoto 22,055 dm3/mol!
Omaksi defenssikseni valitsen torjunnan. Minulle 20 asteen normaalilämpötilaa ei yksinkertaisesti ole olemassa. Suosittelen samaa lähestymistapaa kaikille lukiokemian opettajille. Tosin koska MAOL-taulukot ei perääntynyt (kuten ensimmäisessä blogikirjoituksessani ennustin), ihmiset todennäköisesti vain lopettavat NTP-olosuhteiden käyttämisen (mitä myös ennakoin). Esimerkiksi lääketieteellisen valintakokeessa oli vielä vuonna 2020 vanha NTP-moolitilavuus, mutta kirjoitusteni jälkeen keväällä 2021 moolitilavuus oli poistettu koko kaavaliitteestä.
Nyt siis monen haave on toteutumassa: NTP-laskuista päästään eroon lukion kemiassa. Hajota ja hallitse, ovat minua viisaammat muotoilleet, mutta voin lainata taulukkokirjan tekijöitäkin: ”Mitä tästä opimme? Kiireellä ei tule hyvää.”